Mökkeily Suomessa 2021 – Osa 2/2

Mökki Syksy

Luonnonvarakeskuksen julkaisema Mökkibarometri paljastaa, että mökkeily Suomessa 2021 on edelleen vanhempien ikäluokkien suosiossa. Nuoret ovat puolestaan edustettuina vahvasti, kun puhutaan uusista mökeistä.

Vuonna 2020 Suomessa oli Tilastokeskuksen nykymääritelmän mukaan tarkalleen ottaen 508 209 mökkiä. Keski-ikä mökinomistajien keskuudessa oli heidän tekemän tutkimuksen mukaan varsin korkea, peräti 63 vuotta. Myös Mökkibarometri paljastaa mökkeilyn olevan vanhempien ikäluokkien kohdalla suosittua; vapaa-ajan asuntojen omistajuus painottui vahvasti 51-65-vuotiaisiin ja yli 65-vuotiaisiin.

Iäkkäämpien ihmisten, tai tarkemmin eriteltynä eläkeläisten, mökin käyttö on ylipäätään tilastojen valossa melkoisesti muita ikäluokkia yleisempää. Vuonna 2020 eläkeläiset viettivät vapaa-ajan asunnoillaan keskimäärin 116 vuorokautta, kun taas muiden vastaajien keskuudessa keskiarvollinen käyttöaste oli 90,2 vuorokautta.

Tietyllä tapaa juuri tämä iäkkäämpien ihmisten vahva edustus mökkeilyn osalta näkyy myös tulevaisuuden suunnitelmissa. Peräti 13 prosenttia Mökkibarometriin vastanneista kertoi nimittäin aikovansa muuttaa vapaa-ajan asuntonsa vakituiseksi asunnoksi seuraavien kymmenen vuoden aikana.

mökki ensilumi

Suomessa miljoonia mökkeilijöitä – kaksoiskuntalaisuuteen kaksijakoinen suhtautuminen


Mökkibarometrista selviää, että yksityisten mökinomistajien asuntokuntien henkilömäärä on viimeisten vajaan 30 vuoden aikana kasvanut yli 100 000:lla; nykyisin määrä on yli 800 000. Mutta itsessään mökkeilevien ihmisten määrä on vielä huomattavasti tätä korkeampi: toistuvasti vapaa-ajan asuntoja käyttäviä arvellaan olevan 2,4-2,9 miljoonaa.

Viime vuosien aikana mökin hankkineet ovat siirtyneet yhä voimakkaammin pois omilta paikkakunniltaan. Toisin sanoen mökit sijaitsevat usein eri paikkakunnalla kuin oma koti sijaitsee. Tämä näkyy Suomessa myös eri paikkakuntien tilapäisissä asukasluvuissa. Esimerkiksi Suomen toiseksi suurimmassa mökkikunnassa, Etelä-Savon maakunnassa sijaitsevassa Puumalassa, asukasluku on 2 125, mutta kesäisin tuo määrä jopa kolminkertaistuu.

Muun muassa edellä mainitun Puumalan kaltaisen kunnan elinvoimaisuudelle kesälomalaisten saapuminen mökeilleen on äärimmäisen tärkeä seikka. Toisaalta samaan aikaan tällaiseen niin sanottuun kaksoiskuntalaisuuteen, jossa asunto on eri paikkakunnalla kuin mökki, ei suhtauduta välttämättä aina positiivisesti. Mökkibarometrissa selvisi, että suhtautuminen oli kaksijakoista, joskin jonkin verran enemmän siihen suhtauduttiin positiivisesti kuin negatiivisesti. Näiden negatiivisen suhtautumisen omaavien henkilöiden mielipiteisiin vaikuttanee suuresti se, etteivät vapaa-ajan asukkaat osallistu kovinkaan aktiivisesti paikallisyhteisön toimintoihin.

Mökillä - veden äärellä

Vapaa-ajan asuntoa haetaan veden ääreltä

Mitä olisi mökki ilman vettä? Toki myös sellaisia mökkejä Suomesta löytyy, jotka eivät ole veden välittömässä läheisyydessä, mutta pääsääntöisesti mökkiä lähdetään hakemaan veden ääreltä. Tämä näkyy voimakkaasti myös Mökkibarometrista: mökkeily Suomessa 2021 tapahtuu isoilta osin veden äärellä. Kyselyyn vastanneista yli 90 prosenttia nimittäin omisti mökin, tai vapaa-ajan asunnon, joka sijaitsee rannassa, saaressa tai muualla veden läheisyydessä.

Mökkiä lähdetään saalistamaan veden ääreltä myös hieman kauempaa, ja tämä näkyy muun muassa Uudellamaalla asuvien ihmisten mökkeilyssä. Uusimaalaiset nimittäin matkaavat mökille keskimäärin kaikista pisimmän matkan, sillä heidän keskiarvollinen ajomatka mökille on 167 kilometriä. Vertailukohtana voidaan käyttää koko Suomen vastaavaa keskiarvoa, joka on Mökkibarometriin vastanneilla 108 kilometriä. Tilastokeskuksen tutkimuksessa keskiarvo oli puolestaan 92 kilometriä.

mökkiläinen

Mökin käyttö lisääntynyt jokaisen kuukauden osalta

Mökkeily Suomessa 2021 -artikkelisarjan ensimmäisessä osassa kävimme läpi yksityiskohtaisesti läpi koronaviruspandemian vaikutuksia suomalaisten mökillä viettämään aikaan. Muutokset olivat melkoisen hurjia, mikä ei ollut sinällään yllätys: onhan ulkomaille matkaaminen vähentynyt radikaalisti ja samalla kotimaan matkailu ollut kasvussa.

Kun kalenterivuosi 2020 hajotetaan osiin eli tarkalleen ottaen 12 kalenterikuukauteen, mökillä vietettyjen vuorokausien määrä on kasvanut jokaisen kuukauden osalta. Mökkeily ei siis ole pelkkää kesäpuuhaa ainakaan niille, joilla on mahdollisuus ympärivuotiseen asumiseen vapaa-ajan asunnoillaan. Kun vertaillaan pelkästään vuosia 2019 ja 2020, kaikkein voimakkaimmin mökin käyttöaste oli lisääntynyt huhti- ja toukokuun osalta. Huhtikuussa 2020 mökillä vietettiin keskimäärin 1,88 vuorokautta enemmän kuin vuonna 2019 ja toukokuun osalta vastaava ero oli 1,74 vuorokautta.

Kaiken kaikkiaan koko vuoden osalta mökillä vietettiin vuoden 2020 aikana keskimäärin 13,79 vuorokautta enemmän kuin edeltävänä vuotena.

Mökkeily tulevaisuus
Lähde: Mökkibarometri 2021/ Luke

Miltä mökkeily näyttää tulevaisuudessa?

Kuten valtaosa varmasti varsin hyvin tietää, polttoaineen hinta on ollut viime vuosina ja etenkin viime vuosikymmeninä melkoisessa kasvussa. Jo pelkästään kalenterivuosi 2021 on tuonut mukanaan merkittäviä hinnanmuutoksia bensiinin osalta. Alkuvuodesta 2021 bensiinilitran keskihinta Suomessa oli 1,58 euroa ja heinäkuussa 2021 se huiteli jo 1,70 eurossa. Kaikkein korkein hinta bensiinilitralle löytyi Inarista, jossa yhdestä bensalitrasta joutui pulittamaan peräti 1,95 euroa.

Mikäli bensiinin hinnankasvu jatkuu sellaisena kuin se on ollut jo pidemmän aikaa, se tulee mitä todennäköisimmin heijastumaan myös mökkeilyyn. Kun Mökkibarometrissa 2021 kysyttiin vastaajilta, miten paljon heidän mökille matkustamiseen vaikuttaisi polttoaineen hinnannousu kolmanneksella nykyisestä, vastaus oli pysäyttävä. Tuo vastaus nimittäin paljastaa, että peräti joka viides tulisi vähentämään mökkimatkojaan huomattavasti.

Vaan, miten on sitten mökkeilyn laita esimerkiksi vuonna 2030, kun niin sanotut suuret ikäluokat poistuvat mökkielämän parista? Mökkibarometrin mukaan mitään merkittäviä muutoksia ei ole luvassa, vaan mökkeily näyttäisi pitävän edelleen suosionsa. Yleisesti ottaen on nimittäin niin, että nuoret aikuiset arvelevat mökkeilynsä kasvavan vuoteen 2030 mennessä. Toisin sanoen uudet sukupolvet ottavat vanhempien sukupolvien paikan. Yksi vaikuttava tekijä tämän hetken nuorten aikuisten mökkeilyn kasvavan trendin osalta on nouseva varustetaso; kuten todettua, nuoret ovat voimakkaasti edustettuina aivan uusimpien mökkien osalta.

Lähteet: Mökkibarometri 2021, Länsi-Savo, Yle