Kelomökit nousivat suureen suosioon 1980-luvun Suomessa hiihtokeskusten rakennusbuumin vanavedessä. Kelomökkejä rakennuttivat myös paljon yritykset jotka käyttivät tiloja asiakkaiden kestittämisiin sekä henkilökunnan lomailuun.
Vuosikymmenten aikana kelomökkien rakentaminen on kääntynyt laskuun ja tätä nykyä kelon käyttäminen mökkien rakennusmateriaalina on laskenut noin kolmannekseen 80-luvun hulluista vuosista.
Mutta mikä kelo sitten oikein on? Se on pystyyn kuivunut mäntypuu, joka on ajan saatossa pudottanut kuoret pois. Kelottuminen voi viedä kymmeniä vuosia, mutta vielä tämänkin jälkeen kelo voi olla pystyssä satojakin vuosia. Kelopuissa olevat pahkat ja halkeamat tuovat niille luonnollisen karun ja tyylikkään ilmeen, jonka vuoksi sitä voidaan käyttää rakentamisen ohella myös sisustuksessa.
Vaikka viime aikoina kysyntää on ollut hieman enemmän, ei 80-luvun tasolle ole enää mahdollista päästä. Kelon vähentyminen rakennuspuuna kun johtuu myös yksinkertaisesti siitä syystä, että sitä ei enää ole Suomessa saatavilla sellaisia määriä kuin ennen. Keloa käytettiin “vanhoina hyvinä aikoina” myös polttopuuna sekä selluteollisuudessa, joten suuri osa satoja vuosia vanhoista puista on jo ehditty käyttää. Nykyään suurin osa jäljellä olevista kelopuista tulee jättää metsään, jotta luonnon monimuotoisuus pystytään takaamaan.
Kelopuun saatavuuden vähentyessä myös sen hinta on noussut korkeaksi. Laadukas kelopuu maksaa noin 300 euroa kuutiolta. Aiemmin Suomeen on tuotu myös venäläistä kelopuuta, joka maksoi vähemmän, mutta myös Suomen ja Venäjän rajan läheisistä metsistä kelopuut on pitkälti kaadettu. Osassa suomalaisista kelorakentamiseen erikoistuneista yrityksistä Venäjä on tuotannossa kuitenkin edelleen se suurin alkuperämaa.
Minkälainen ostaja hankkii kelomökin 2020-luvulla?
” Ostajalla on usein rakentamisen budjettiin hieman enemmän varaa laittaa. Käsityö ja erikoismateriaali on hieman kalliimpaa rakentaa. Ero on tavallisiin mökkeihin arviolta 15-20 % enemmän, riippuen esimerkiksi suunnittelusta “, Ari Räisänen kuusamolaisesta Kelomestarit-yrityksestä valaisee. Räisäsen mukaan ostajat arvostavat käsityötä, sekä kelon tunnelmallisuutta ja luonnollisuutta.
Karstulalaisen Huliswoodin toimitusjohtaja Olli Huli Möttösen mukaan asiakas on päättänyt jo hankkia kelomökin:
“Jos valinnan perusteena on hinta ja kilpailuttaminen teollisen hirsimökin kanssa, niin silloin valinta ei ehkä ole kelo. Tosin mökkiprojektissa on paljon muitakin kustannuksia kuin hirsikehikko. Valmis uusi kelomökki ei välttämättä ole kovinkaan paljon teollista hirsimökkiä kalliimpi. Monesti asiakkaalla on ollut pitkäaikainen haave kelomökistä ja joskus sitten sen hankinnan aika tulee.”
Kelon hyötyjä
Kelopuulla on monia etuja. Koska ne ovat voineet säilyneet metsässä jo ennestään satoja vuosia, on luonnollista että rakennusmateriaalinakin se on erinomaisen kestävää. Sen pitkäikäisyyteen vaikuttaa myös kelon kierteinen rakenne, jonka ansiosta kelorakennukset ovat kestävämpiä.
“ Sen painuminen on vähäistä eikä se enää vääntyile eikä halkeile niin kuin tuoreesta puusta kuivattu hirsikehikko usein tekee. Keloa ei tarvitse käsitellä millään, kun luonto on sen jo vuosisatojen aika huolehtinut. Kemikaalit eivät kuulu kelorakentamiseen.
Kelomökki säilyttää arvonsa, varsinkin kun on odotettavissa että kelorakentaminen tulee pitkällä tähtäimellä hiipumaan hyvälaatuisen rakennuskelon saatavuusongelmien seurauksena”, painottaa Huliswoodin Olli Möttönen.
Monille kelon tuomia etuja ovat myös sen luonnonmukainen tyylikkyys ja tunnelma, joka johtuu puun ainutlatuisesta väristä ja jopa tuoksusta.
“ Kelolla on oma ainutlaatuinen pihkainen tuoksunsa, joka tekee asuinympäristöstä miellyttävän ja terveellisen” , Möttönen kertoo.
Kelon ulkonäköön vaikuttavat erityisesti siinä olevat halkeamat sekä harmaantunut pinta. Kelo on erinomainen materiaali myös sisustuksessa ja saunoissa – esimerkiksi kokonaista kelopuuta halvempi kelopaneeli on tyylikkään näköinen seinällä, eikä sitä tarvitse käsitellä ja huoltaa.
“Kelo on tunnelmallinen ja luonnollinen sisäosiltaan, varsinkin suhteessa moderneista materiaaleista tai konetyöstetystä hirrestä tehtyihin loma-asuntoihin” , vertailee Ari Räisänen Kelomestareilta ja jatkaa: “ Käsityön leima on kauttaaltaan leimaa antava koko rakennuksessa ja ihailtavan viihtyisä hyvin tehtynä”
Rakennusmateriaalina se on myös monikäyttöinen. Kelosta voidaan valmistaa hirsikehikoita, joita käytetään hotellien, ravintoloiden, saunojen sekä asuin- että lomailukäyttöön tarkoitettujen asuntojen rakentamisessa. Sitä on käytetty myös kattojen sisäverhouksissa sekä ulkoseinissä. Sisäkäytössä sitä on nähty myös lattialankkuina ja portaissa, kuten myös saunojen lauteina. Huonekaluissa – kuten pöydissä, tuoleissa ja penkeissä – keloa käytetään niin ikään. Erikoisemmista käyttötarkoituksista voidaan mainita kelopuusta tehtävä ötökkähotelli, joka on suunnitteilla helsinkiläisen parkkitalon kattoon.
Kelon hyödyt tavalliseen mökkiin verrattuna ovatkin kestävyyden ja monikäyttöisyyden lisäksi helppohoitoisuus, sekä tunnelma, jonka kaltaista on vaikea jäljitellä. Sitä on kuitenkin kokeiltu Suomessa 1989- 1990 -luvulla, jolloin Metsähallitus kaulasi vanhoja mäntyjä, tarkoituksenaan keinotekoisten kelopuiden tuottaminen. Puita kaulattiin noin 10 000 kappaletta 1000 hehtaarin kokoisella alueella, mutta vain osa tekokeloista (eli “kelokkeista”) päätyi käyttökelpoiseksi rakennusmateriaaliksi. Suurin osa tekokeloista olivat kuitenkin lahoja ja osa kaatui myös maahan.
“ Kelo on vähenevä luonnonmateriaali ja saatavuus vaatii pidemmän ajan varaamisen rakennusajaksi”, Ari Räisänen Kelomestareilta muistuttaa.
Kelorakentaminen 2020-luvulla
Vaikka kelorakentamisen määrä Suomessa yltää vain kolmannekseen 80-luvun huippuvuosista, on kiinnostus siihen lisääntynyt viime vuosina. Suomessa on muutamia kelorakentamiseen erikoistuneita yrityksiä, kuten Kelomestarit, Huliswood ja Kelorakennus Puustinen. 2020-luvulla keloa käytetään ja toimitetaan myös korjausrakentamisessa, kuten vaikkapa ulkomaille toimitettavissa kylpylärakenteissa.
Rakentamisen suosioon vaikuttaa kelopuun saatavuus ja sen korkea hinta, mutta sen ainutlaatuisuus voi olla entistä houkuttelevampaa mökkiä rakennuttavalle. Saatavuus riippuu myös Venäjästä, sillä osa Suomeen toimitettavasta kelopuusta tulee Vienan Karjalasta ja Kostamuksesta, jota kutsutaan maailman kelopääkaupungiksi. Paikalliset yritykset veistävät tai sahaavat keloja tarvittavaan muotoon Kostamuksessa, josta ne sitten toimitetaan myös suomalaisten yritysten jatkokäsittelyä varten.
Kuten jo artikkelissa on jo kertaalleen todettu, tulee kelon saatavuus ottaa huomioon jo siinä vaiheessa kun kelomökkiä suunnittelee rakentavansa. Kelomestarit-yrityksen Ari Räisänen vinkkaakin ottamaan huomioon pitkähkön aikataulun.
“ Materiaalin hankinta vaatii huomattavan paljon aikaa. Suunnittelut onkin hyvä tehdä hyvissä ajoin. Kelot on oltava kyselyssä suunnitelmineen ainakin puoli vuotta aikaisemmin! ”
Olli Huli Möttönen Huliswoodista puolestaan muistuttaa ottamaan selvää luvista.
“ Kaava-alueella pitää rakennusvalvonnasta varmistaa että alueelle saa rakentaa kelosta.”
