Mökki juhannus on osa monen suomalaisen DNA:ta. Keskikesän valoisia öitä, kesäpäivänseisausta ja monen kesäloman alkua juhlistetaan juhannuksena. Monet haluavat viettää juhannusta luonnon keskellä mökeillään.
Juhannuksena kaupunkien kadut ammottavat tyhjyyttään ja poispäin suuntautuvilla reiteillä kaupunkijuhannusta pakenevat autokunnat matelevat ruuhkissa kohti mökkejään. Monet kaupat, ravintolat ja kahvilat sulkevat ovensa ja julkinen liikennekin miltei pysähtyy.
Juhannusta vietetään Suomessa kesäkuun puolenvälin jälkeen, tarkemmin sanoen kesäkuun 19. ja 26. välisenä aikana. Juhannusaatto on aina perjantai-päivänä. Juhannusaatto on Suomessa virallinen vapaapäivä, eli juhannusviikonloppu on aina pitkä viikonloppu. Juhannusaattona nostetaan Suomen lippu salkoon, ja lippu liehuu salossa juhannuspäivän iltaan saakka, sillä koko juhannus on virallisesti liputuspäivää.
Mutta miten juhannusta maamme kesämökeillä oikein vietetään? Ja mikä on se juhannuksen taika, joka saa suomalaiset joka vuonna juhannuksen viettoon mökille?
Ei se ainakaan lämmin ja aurinkoinen sää taida olla!
Juhannuksen sää
Minkään muun pyhän tai tapahtuman säätä ei spekuloida, ennusteta tai voivotella yhtä paljon kuin juhannuksen säätä. Tilastollisesti juhannuksen sää on maan etelä- ja keskiosan sisämaassa ollut noin 20 asteen vaiheilla, rannikolla hieman viileämpi. Pohjoisessa taas päivän ylin keskilämpötila on juhannuksena 14–19 astetta.
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan hellettä on juhannuksena – joko aattona tai juhannuspäivänä – vain joka neljännes vuosi ja rannikon tuntumassa joka viides vuosi. Lapissa hellettä on juhannuksena keskimäärin vain kerran kymmenessä vuodessa.
Poikkeuksellisena juhannuksena vuonna 1999 lämpötila kohosi maan etelä- ja keskiosassa jopa 32 asteeseen. Suomen kaikkien aikojen kesäkuun lämpöennätys on tehty vuoden 1935 juhannuksena kun Ähtärissä mitattiin 33,8 astetta.
Minkäköhänlainen sää saadaan tulevana juhannuksena?
Juhannuksen vanhat perinteet
Suomalaiseen kansanperinteeseen kuuluva juhannussalon kukitus ja nosto sekä juhannuskokon poltto ovat aikanaan olleet olennainen osa suomalaista ja pohjoismaista Juhannuksen viettoa. Monesti juhannussalot ja enenevässä määrin kokotkin rupeavat olemaan järjestettyjen tilaisuuksien vetonauloja.
Juhannussalko on tyypillinen ruotsalaisperäinen perinne joka on yleisempi rannikkoalueilla ja Ahvenanmaalla. Salko koristellaan lehdin ja kukin paikallisten toimesta ennen nostoa ja sen ympärillä tanssitaan ja leikitään piirileikkejä.
Juhannuskokkoja taas poltetaan kautta maan. Kokon tarkoituksena on alunperin ollut pitää pahat henget loitolla. Kokkoja poltetaan usein tapahtumissa ja monet polttavat juhannuskokkoa myös omassa mökkirannassa. Usein silloinkin kun metsäpalovaroitus on päällä. Jos on ollut kuivaa ja metsäpalovaroitus on voimassa kannattaa jättää kokko polttamatta, sillä voi olla harmittavia seurauksia.
Juhannuksena koristellaan mökin piha, ovet ja tupa koivunoksin ja luonnonkukilla. Ja saunaan valmistetaan tietenkin samaisesta koivusta vihta.
Useimmat juhannuksen perinteet keskittyvät juhannuksen aattoiltaan, jolloin kokoonnutaan yhteen saunomaan ja uimaan, syömään ja juomaan.
Juhannus, perhe ja ystävät
Juhannusta vietetään usein perheen kesken. Myös sukulaisia ja ystäviä on mukava tavata juhannuksena. Usein kokoonnutaan suvun kesäpaikkaan monessa sukupolvessa. Joskus jopa omasta tahdosta, monesti ehkä perinteen sanelemana. Usein varsinkin nuorempi polvi mieluummin viettäisi juhannuksen ystävien seurassa kuin vanhojen sukulaisten kera.
Joka tapauksessa, juhannuksena kokoonnutaan yhteen ja nautitaan yhdessä kesästä ja vapaa-ajasta.
Juhannus, sauna ja vihta
Sauna ja talviturkin heitto, eli kesän ensimmäinen hyppy järveen tai mereen, kuuluu monilla juhannukseen. Oli sauna sitten puusauna järven rannalla tai tynnyrisauna mummonmökin pihamaalla raparperipenkan vieressä, sauna kuuluu kieltämättä suomalaiseen Juhannukseen.
Saunaan kuuluu myös vihta, tai vasta, joka veistellään ja sidotaan nuoren rauduskoivun oksista. Rauduskoivun lehdet ovat kestävämpiä eivätkä irtoile oksista, joten vihta kestää käytössä pidempään ja sauna pysyy puhtaampana kun lehdet eivät varise lattialle.
Juhannus, ruoka ja juoma
Moni laittaa Juhannuksena grillin kuumaksi. Monilla myös satokauden herkut, kuten varhaisperuna ja silli, sekä mansikat kuuluvat Juhannukseen. Juhannuksena on aikaa ruoanlaittoon ja lupa nauttia hyvästä ruoasta ja juomasta.
Juhannuksena voi nauttia vaikka muutaman Aperol Spritz -cocktailin, jotka maistuvat kesäisen raikkailta ja ovat juhlavan ja hehkuvan oranssin värisiä.
Juhannuksen taikaa
Nykyään monien mökkijuhannus ei enää täytä perinnejuhannuksen kriteerejä. Moderni mökkijuhannus voi olla SUP-lautailua, vegaanista grillaamista, mölkkyä, Netflix-maratonia ja laiturijoogaa.
Joka tapauksessa luonnon keskellä oleminen, kiitollisuus valosta ja kesästä ja rentoutuminen perheen ja ystävien kanssa on sitä Juhannuksen taika, joka ajaa suomalaiset vuosi vuoden perään mökkijuhannuksen viettoon.
Jos kaikesta huolimatta mökkijuhannus ei maita, niin kannattaa tutustua Suomen moniin juhannustapahtumiin
(Pääkuva: Janne Räkköläinen)
